Karkeasti ottaen talousjärjestelmiä on karkeasti ottaen kaksi: suunnitelmatalous ja markkinatalous. Lähtökohta terveelle kapitalistiselle yhteiskunnalle on markkinatalous. Markkinataloudessa talous perustuu markkinavoimiin - suunnitelmataloudessa Valtion suunnitelmiin. Peruskysymys on: onko Valtio ihmistä varten (markkinatalous, joka luo terveet edellytykset yrittämiselle) vai ihminen valtiota varten (suunnitelmatalous, jossa ihminen on osa Valtion resursseja). Suomi on mennyt kiihtyvää vauhtia kohti suunnitelmataloutta.

Maailman maista 97 % verottaa vähemmän kuin Suomi (Suomessa siis ihminen tekee työtä valtiolle enemmän kuin 97 %:ssa maailman maita). 

Lisäksi Suomi on länsi-Euroopan köyhimpiä maita yksityisellä varallisuudella mitattuna (Valtio on rikas, kansalaiset köyhiä). 

Pääomaverokanta on 34 %, joka on Euroopan toiseksi suurin ja Suomen ylin lakisääteinen verokanta on korkea, 51,4 % eikä sosiaaliturvamaksuja ole rajoitettu.

Suomen hyvätuloisten rajavero 59,4% on EU:n korkein.

Pääomaveron ALV-kertymä suhteessa bkt:hen on myös EU:n 3. korkein

Kokonaisveroaste on maailman 4. korkein

Exit vero sulkee portit Suomesta ulos, mutta Suomeen tulijoille. Näin pidämme vähänkin vauraammat veronmaksajat poissa Suomesta.

Lähde: International Tax Competitiveness Index 2024 | Tax Foundation. 

Valtioriippuvuus, mikä kuvastaa suunnitelmataloutta, on Suomen ongelma, toteaa myös Suomen talouden nobelisti Bengt Holmström: Talouden nobelisti lataa suorat sanat Suomen velkakierteestä: "Numerot ovat vain oire, sairauden nimi on valtioriippuvuus" | Kauppalehti

Kun verotus ei kannusta yrittämään, ei yritykset voi hyvin eikä uusia yrityksiä synny. Kun yritykset eivät voi hyvin, ei talous kasva, ja kun talous ei kasva, joudumme ottamaan lisää velkaa, mikä vahvistaa valtio riippuvuutta. Tämä kierre pitää saada katkaistua.